Harjoitteita esiintymistä varten

Hengitys:
Hengityksellä on valtava merkitys oman olon säätelyssä kaikilla instrumentalisteilla. On tyypillistä, että esityksissä hengitystä alkaa pidättää. Sama tapahtuu usein vaikeaksi koetuissa paikoissa. Keskittymistä vaativissa tilanteissa kuten esiintymisissä aivot tarvitsevat kuitenkin normaalia enemmän happea. Helpoilla hengitysharjoituksilla pystyy rentouttamaan parasympaattista hermostoa ja samalla rentoutumaan ja keskittymään paremmin. Kokeile esim. hengittää sisään laskemalla neljään ja ulos kuuteen laskemalla.

Rentoutus:

Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus ja rentoutumisen vaikutukset ovat kokonaisvaltaisia. Muusikko tarvitsee sekä kykyä rentoutua täydellisesti että jännitteen säätelytaitoa niin, että ennen esitystä pystyy löytämään itselleen optimaalisen aktivaatiotilan. Monet keho-mieli-tekniikat vaikuttavat sekä fyysiseen että psyykkiseen puoleen ja niiden avulla voi lisätä kehotietoisuutta ja mielen hallintaa. Tällaisia ovat mm. Pilates, Alexander-tekniikka, Feldenkreis, jooga ja mindfulness. Tärkeätä olisi löytää itselle sopiva tekniikka ja käyttää sitä säännöllisesti

Keskittyminen:

Adrenaliini veressä parantaa keskittymistä, mutta on tärkeää vaatia itseltään kunnollista keskittymistä myös harjoitellessa. Keskittymistä oppii parhaiten keskittymällä yleensäkin tekemiseensä. On myös tärkeää opetella tekniikoita, joiden avulla pystyy palauttamaan ajatuksensa soittamiseen kesken esityksen, jos mieli alkaa harhailla muissa asioissa. Tällaisia tekniikoita ovat eri aistien hyödyntäminen keskittymisen apuna: oman soiton, äänenkuljetuksen, resonanssin tai vaikka soittokaverin tarkempi kuunteleminen, tuntoaistin käyttäminen – miltä oma soitin tuntuu sormenpäiden alla, liikeratoihin keskittyminen, hengityksen tarkkailu tai esitettävän mielessä laulaminen, joka estää häiritseviä ajatuksia nousemasta pintaan.
Mielikuvaharjoittelun keinoin voi eläytyä tuleviin esiintymisiin ja pohtia omaa yleisösuhdettaan sekä motivaatiotaan esiintyä. Erilaisia esiintymistilanteita on syytä harjoitella myös konkreettisesti niin, että tottuu soittamaan erilaisissa tiloissa, lämmittelemään ja keskittymään myös epäedullisissa paikoissa tai kiireessä ja soittamaan hankalissakin olosuhteissa. Kaikenlainen psyykkisen joustavuuden lisääminen parantaa mahdollisuuksia selviytyä erilaisista tilanteista. Lisäksi kannattaa pohtia omaa tapaansa purkaa esiintymistilanteita. Monelle esiintyjälle tuttu ilmiö on tyhjyyden tunne ja masennus ison konsertin jälkeen. Ilmiöstä ei puhuta kovin paljon ja sen vuoksi sen yleisyyttä ei aina ymmärretä.

Harjoittelu:

Tärkeää miettiä, onko harjoittelu tarkoituksenmukaista tulevan esiintymisen kannalta ja sisältääkö se kaikki ne elementit, joita lavalla tulisi osata. Monesti harjoittelu keskittyy vain soittamisen oppimiseen ja mielen ja fyysisen rentouden säätely, soittamisen liittyvät tunnetilat, suhtautuminen omaa oppimista kohtaan ja muut psyykkiset taidot jäävät liian vähälle huomiolle. Kuitenkin muusikko vie lavalle kaiken sen, mitä on harjoittelukopissaan tehnyt, niin hyvät kuin huonotkin ajattelu- ja käytösmallit.

Aivot tarvitsevat jatkuvasti uusia ärsykkeitä ja harjoittelun pitäisi olla tarpeeksi monipuolista, jotta oppimista tapahtuisi parhaiten. On hyvä ymmärtää, mitä osioita harjoittelusta voi tehostaa ja mitkä taas tarvitsevat aikaa kypsyäkseen. Positiivinen asenne omaa oppimista kohtaan ja itsensä motivoiminen ja innostaminen tehostavat asioiden omaksumista.

Myös fyysisen kuormituksen kannalta monipuolinen harjoittelu on turvallista ja se vähentää rasitusvammojen riskiä. On syytä harjoitella nopeutta, voimaa ja kestävyyttä. Yksityiskohtien hiominen ja kokonaisuuksien harjoittelu tasapainoisessa suhteessa vievät osaamista eteenpäin ja rasittavat kehoa hieman eri tavoilla, jolloin yksipuolisen kuormituksen määrä vähenee. Mentaaliharjoittelu on tehokas lisä keinovalikoimaan ja improvisoinnin avulla voi materiaalia ja soitinta tutkia uusista näkökulmista. Kaiken kaikkiaan olisi suositeltavaa käyttää mahdollisimman kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Mentaaliharjoittelu perustuu visualisoinnille, joka sisältää myös auditiivisen ja kineettisen puolen, miltä musiikki kuulostaa ja miltä sen soittaminen tuntuu. Mielessä kannattaa kuvitella liikeradat aluksi huolellisesti ja hitaasti. Kun aivot saavat kirkkaan kuvan suorituksesta, selkiytyy käsitys soittamisesta ja lihakset toimivat tarkemmin. Myös ulkoa opettelun apuna mentaaliharjoittelu on tehokasta. Samalla tulee harjoiteltua musiikillista ilmaisua ja esittämistä.