Yleisen hyvinvoinnin merkitys

Tiedetään, että koetulla stressillä on monenlaisia vaikutuksia terveyteemme ja toimintaamme. Stressi on osa elämäämme, ja sillä voi olla sekä positiivisia vaikutuksia vireystilaa kohottavana ja suoritusta parantavana reaktiona, tai pitkään jatkuessaan monenlaisia haitallisia vaikutuksia mielialaan, unen laatuun, elimistön tulehdusherkkyyteen sekä aineenvaihdunnan muutoksiin. Kroonistuessaan stressillä voi olla vakavia vaikutuksia jopa sydämen ja verisuonten tai suoliston terveyteen sekä sokeritasapainoon. 

Tyypillisiä stressioireita ovat tunnetasolla hermostuneisuus, ahdistuneisuus ja mielialan lasku; tiedon käsittelyn alueella erilaiset keskittymis-, muisti- ja suunnitteluvaikeudet; ruumiillisina tuntemuksina erilaiset kivut ja säryt sekä käyttäytymisen tasolla eristäytyminen ja aloitekyvyttömyys. 

Kaikki stressi ei kuitenkaan ole pahasta. Silloin, kun koemme, että pystymme palautumaan stressaavasta päivästä tai ajanjaksosta, tai kun koemme, että selviydymme haastavasta tilanteesta, on stressillä myös positiivisia, vireystilaa kohottavia ja suoritusta parantavia vaikutuksia, ja se voi auttaa meitä pääsemään mielekkääseen flow-tilaan työskennellessämme. Yleisen määritelmän mukaan psykologisella stressillä tarkoitetaan yksilön kokemien vaatimusten ja käytettävissä olevien resurssien välistä epäsuhtaa, ja se on aina yksilön ja ympäristön välinen vuorovaikutuksellinen prosessi. Teemme arvion käsillä olevasta tilanteesta: mitä se meille ja tavoitteillemme merkitsee ja onko meillä resursseja kohdata kyseinen haaste.

Vaikka stressinsietokyky on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät, voidaan stressiä lievittää ja ehkäistä monin tavoin. On tärkeää tarkastella stressiä kokonaiskuormituksen näkökulmasta. Meillä on harvoin vain yhtä tekijää elämässämme, joka saattaisi meidät uupumuksen partaalle, mutta kun laskemme yhteen monien elämänalueiden vaatimukset ja niiden päivittäisen kuormittavuuden, olemme usein lähellä vaatimusten ja käytettävissä olevien voimavarojen, taitojen ja resurssien epäsuhtaa. Yksi keskeisin stressin oire on unen vaikeudet, ja riittävästä unesta huolehtiminen voi monilla toimia jo stressiä ehkäisevänä tekijänä. On tärkeää pohtia myös työn ja mielekkään vapaa-ajan sekä palautumisen välisiä suhteita. Muusikoiden ei ole usein helppoa irrottautua työstään psyykkisesti tai rentoutua tilanteessa, jossa paineet kasautuvat ja vireytystila tuntuu jäävän päälle pitkäksi aikaa konsertin jälkeen. 

Monenlaiset mielen harjoitteet sekä omien ydinuskomusten ja uudenlaisten näkökulmien tarkastelu voivat helpottaa stressaavaa tilannetta. Yhtä tärkeää on kuitenkin pyrkiä tutkimaan ja muuttamaan kuormittavia työskentelytapoja tai -olosuhteita, jotta ei päätyisi kritiikittömästi hyväksymään epäterveellisiä tekijöitä osaksi normaalia elämää. Riittävä palautuminen voi ehkäistä stressin negatiivisia vaikutuksia, mutta toisaalta tiedetään, että noidankehämäisesti krooninen stressitila voi estää meitä palautumasta päivittäisestä rasituksesta. Myös stressiin suhtautumisella ja optimistisella asenteella saattaa tutkimusten mukaan olla yhteys siihen, kuinka haitallisia vaikutuksia stressikokemukset meille aiheuttavat.

Riittävä lepo, laadukas uni, terveellinen ruokavalio, fyysinen aktiivisuus, elämää rikastuttavat sosiaaliset suhteet sekä mahdollisuuksien mukaan mielekäs ja sisäistä motivaatiota ruokkiva työ muodostavat kivijalan yleiselle hyvinvoinnillemme, jonka avulla voimme kasvattaa myös psyykkistä ja fyysistä joustavuutta haastavampiakin elämäntilanteita kohtaan.