Musiikkilääketieteen erityispätevyys
Musiikkilääketieteen erityispätevyyden suorittanut lääkäri on perehtynyt musiikin ammattilaisten työhön liittyviin vammoihin ja sairauksiin. Hän osaa tarjota muusikoille korkeatasoista terveydenhoitoa.
Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 10.12.2004.
Tausta ja perustelut
Muusikkoja vaivaavat monet soittamiseen liittyvät ongelmat, jotka kärjistyvät varsinkin orkesterimuusikoilla. Enemmistö vaivoista on tuki- ja liikuntaelinsairauksia, mutta myös kuuloon liittyvät ongelmat ja varsinkin stressiin liittyvät asiat ovat yleisiä. Erityispätevyysohjelman vastuutahona on Suomen Musiikkilääketieteen yhdistys (SMULY) tukenaan useita erikoislääkäriyhdistyksiä.
Suomessa on tuhansia ammattimuusikoita ja kymmeniä tuhansia korkeallekin tasolle yltäviä harrastajamuusikoita, soittajia ja laulajia. Heitä kiusaavat monet soittamiseen tai laulamiseen liittyvät vaivat, jotka kärjistyvät varsinkin orkesterimuusikoilla. Lääketieteellisen tiedon lisääntyessä on muusikkojenkin ammattiin liittyviä vaivoja opittu ymmärtämään ja hoitamaan paremmin.
Muusikon yleisimpiä ammattiin liittyviä vaivoja ovat yläraajoihin kohdistuvat rasitusperäiset tukielinvaivat, liiallisen soittamisen kanssa tekemisissä olevat neurologiset vaivat, laulajien ääniongelmat, kuuloon, työskentelyasentoon ja ergonomiaan liittyvät vaivat sekä muusikon psyykkiseen kuormitukseen liittyvät ongelmat.
Soittamisen luonteeseen kuuluvat nopeasti ja jatkuvasti toistuvat liikkeet ja vaikeat staattiset asennot ylittävät kudosten kestokyvyn ja rasittavat usein soittajaa liikaa. Ikääntyessään muusikot altistuvat samoille kulumasairauksille kuin muu väestö. Yksipuolisista ja toistuvista työliikkeistä johtuen ne voivat johtaa pitkäaikaisiin ongelmiin niskan, selän, hartian ja yläraajojen alueella ja alentaa työkykyä. Soittajan vaivat uhkaavat myös nuoria soittajia, jotka uransa alkuvaiheessa joutuvat ponnistamaan voimansa äärimmilleen selvitäkseen tutkinnoista ja kehittääkseen soittotaitonsa huippuunsa.
Muusikoiden ongelmiin alettiin kiinnittää erityishuomiota laajemmin jo 1980-luvulla varsinkin Yhdysvalloissa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa. Näissä maissa perustettiinkin sitten lähinnä muusikkojen vaivoista kiinnostuneiden käsikirurgien, neurologien ja fysiatrien toimesta alan lääketieteellisiä yhdistyksiä. Niinpä Suomeenkin perustettiin kirjoittajan aloitteesta Suomen Musiikkilääketieteen yhdistys, SMULY 4.5.2000. Yhdistyksessä on nyt jäseniä 160, lääkäreitä, fysioterapeutteja, muita hoitoalan henkilöitä, soitonopettajia ja muusikoita. SMULYn kotisivut löytyvät osoitteesta www.musiikkilaaketiede.fi
Musiikkilääketiede on soittajien ja laulajien sairauksien ja vammojen tutkimuksen, hoidon ja ennaltaehkäisyn sekä työkyvyn parantamisen edistämiseksi tarkoitettua toimintaa. Musiikkilääketiede on erityistietämystä ja monen lääketieteen erikoisalan yhteistyötä vaativa alue. Mikään erikoisala ei anna suoraan riittävää valmiutta diagnosoida ja hoitaa musiikin tekijöiden ammattiin liittyviä vaivoja. Niinpä katsottiin alan kehityksen varmistamiseksi ja lisääntyneiden muusikkopotilaiden tarpeiden tyydyttämiseksi asianmukaiseksi pyrkiä perustamaan usean erikoisalan tietoja ja taitoja vaativa musiikkilääketieteen erityispätevyys.
Ohjelman valmistellut työryhmä
Ohjelman valmistelleen työryhmän jäsenet olivat:
Martti Vastamäki, LKT, dos.
Hannu Naukkarinen, LKT, prof.
Miikka Peltomaa, LKT
Juhani Juntunen, LKT, prof.
Aslak Savolainen, LT
Juhani Lukkari, LL
Heidi Vastamäki, LKT
Työryhmä pyysi lausunnot erityispätevyysohjelman luonnoksesta ohjelmassa mukana olevilta erikoislääkäriyhdistyksiltä, jonka jälkeen ohjelmaa muokattiin soveltuvin osin.
Koulutuksen tavoitteet
Musiikkilääketieteen ydintavoite on tarjota muusikoille osaavaa ja korkeatasoista terveydenhoitoa samaan tapaan kuin urheilulääketiede tarjoaa osaamistaan urheilijoille. Tavoitteena on innostaa muusikoiden hoidosta vastaavia lääkäreitä kiinnostumaan alasta ja kehittämään itseään.
Erityispätevyyden suoritettuaan koulutettu:
- on perehtynyt musiikin ammattilaisten ja harrastajien, niin soittajien ja laulajien kuin säveltäjien ja kapellimestareidenkin ammattiin liittyviin sairauksiin ja hallitsee alan teoreettisen tiedon ja historiallisen taustan sekä tuntee muusikon biomekaniikan perusteet
- kykenee itsenäisesti asianmukaisesti tutkimaan, diagnosoimaan ja hoitamaan muusikon sekä suunnittelemaan oman erikoisalansa hoidon kokonaisuuden tuntien eri hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset oman spesialiteettinsa alueelta ottaen huomioon riittävän laajasti mm. instrumenttiin, soittotekniikkaan ja soittamiseen liittyvät riskitekijät
- on riittävästi perehtynyt myös muiden erikoisalojen muusikkoja koskeviin erityisvaivoihin pystyäkseen alustavaan diagnostiikkaan ja hoitoon ja ohjaamaan potilaan oikean alan spesialistille
- tuntee riittävästi muusikon työympäristöä ja työyhteisön terveydellisiä haasteita
- on perehtynyt muusikon työterveyshuoltoon
- pystyy toimimaan musiikkilääketieteen asiantuntijana omalla erikoisalallaan
- kykenee musiikkilääketieteen kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön
Pätevöitymisohjelman rakenne
Pohjakoulutus
Musiikkilääketieteeseen pätevöitymisen voi aloittaa perustutkinnon suorittamisen jälkeen tai erikoislääkärin tutkinnon suoritettuaan ensi sijassa jollakin seuraavista lääketieteen erikoisaloista: käsikirurgia, neurologia, korva-nenä- ja kurkkutaudit, psykiatria, nuorisopsykiatria, fysiatria, työterveyshuolto, ortopedia ja traumatologia, sisätaudit, lastentaudit, foniatria ja yleislääketiede.
Käytännön palvelu
Käytännön palvelun vähimmäispituus on 2 vuotta. Sen tulee antaa valmiudet musiikkilääketieteen hallintaan sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Pätevöityvillä pitää olla palvelujen toteamiseksi lokikirja. Pätevöityville tulee laatia henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Käytännön palveluun tulee sisältyä palvelua vähintään neljällä erikoisalalla, kullakin vähintään 3 kuukautta. Käytännön palvelun suorittamisessa tulee pyrkiä valitsemaan erikoisalat niin, että ne luontevasti tukevat toisiaan. Tällaisia yhdistelmiä olisivat esim.
käsikirurgia, fysiatria, ortopedia ja työterveyshuolto tai
fysiatria, neurologia, yleislääketiede ja työterveyshuolto tai
korva-nenä- ja kurkkutaudit, foniatria, yleislääketiede ja työterveyshuolto tai
sisätaudit, lastentaudit, yleislääketiede ja työterveyshuolto tai
psykiatria, neurologia, yleislääketiede ja työterveyshuolto.Musiikkialan tutkinnon suorittaminen tai mittava oma musiikin harrastaminen voivat erityispätevyystoimikunnan harkinnan mukaan korvata käytännön palvelusta korkeintaan 3 kuukautta. Samoin ylimääräisellä teoreettisella kurssimuotoisella koulutuksella voi korvata korkeintaan 3 kuukautta käytännön palvelua. Käytännön palvelun tulee olla suoritettu viimeisen 10 vuoden aikana ennen erityispätevyyden hakemista.
Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus
Pätevöityjän tulee hankkia teoreettista koulutusta yhteensä 120 tuntia, joka jakautuu eri erikoisalojen yhteiseksi koulutukseksi (40 tuntia) ja musiikkilääketieteen erityiskoulutukseksi (80 tuntia, erityisosa). Tätä koulutusta voi hankkia koti- ja ulkomaisissa musiikkilääketieteen koulutustilaisuuksissa. Erityispätevyystoimikunta arvioi, mitä koulutuksia voidaan hyväksyä musiikkilääketieteen erityispätevyyden kurssimuotoiseksi koulutukseksi. Kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten 10 vuoden aikana ennen erityispätevyyden hakemista.
Erityispätevyyskuulustelu
Musiikkilääketieteen kuulustelu on mahdollista suorittaa kerran vuodessa (tarvittaessa kahdesti). Erityispätevyystoimikunta nimeää kuulustelijat. Kouluttautuja voi osallistua kuulusteluun, kun hän on suorittanut erityispätevyyteen kuuluvan palvelun tai viimeisen pätevöitymisvuotensa aikana. Kuulustelun tulee olla suoritettu viimeisten 4 vuoden aikana ennen erityispätevyyden hakemista.
Kuulusteluvaatimukset
Kirjat
Arjas P. Iloa esiintymiseen – muusikon psyykkinen valmennus. Gummerus, Jyväskylä 1997
Karma P ym. Korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä foniatrian perusteet, Helsinki 1999, s. 197-217 ja 241-251
Kuntoutus, toim. Kallanranta T, Rissanen P, Vilkkumaa I. Duodecim 2001.
Käsikirurgia, toim. Vastamäki M ym, Duodecim 2000, s. 16-54, 143-150, 209-237, 240-278, 327-390, 425-443 ja 530-567 (236 sivua)
Kääriäinen M, Jokela T, Antti-Poika M. Taiteilijoiden työolot ja työterveyshuolto. Työterveyslaitos, Helsinki 1992.
Toivonen V-M, von Harpe P. LP Mielikirja, Hakapaino, Helsinki 1995
Tubiana R. Functional disorders in musicians. Paris, Elsevier 2001.
Wilson G. Esittävän taiteen psykologia. Kustannusosakeyhtiö Puijo 1997
Winspur I, WynnParry C. The Musician`s hand. A clnical guide. London. Martin Dunitz 1998.
Soveltuvin osin kirjat
Adams R, Victor M. Principles of neurology. McGraw Hill, uusin painos.
Bradley W et al. Neurology in clinical practice, Buttenworth-Heinemann, uusin painos
Laukkanen A-M, Leino T. Ihmeellinen ihmisääni – Äänenkäytön ja puhetekniikan perusteet, arviointi, mittaaminen ja kehittäminen. Gaudeamus 1999.
Neurologia, toim. Soinila S ym, Duodecim 2001
Lehdet 5 viimeistä vuotta
J Neurology
Neurosurgery and Psychiatry, soveltuvin osin
Medical Problems of Performing Artists
Movement disorders, soveltuvin osin
Suomen Lääkärilehti, Musiikkilääketiedettä koskevat artikkelit
Duodecim, Musiikkilääketiedettä koskevat artikkelit
Erityispätevyystoimikunta
Erityispätevyysohelman vastuuyhdistyksenä toimii Suomen Musiikkilääketieteen yhdistys. Suomen Työterveyslääkäriyhdistys, Suomen Foniatrit ry, Suomen Psykiatriyhdistys, Suomen Lastenlääkäriyhdistys, Suomen Otolaryngologiyhdistys, Suomen Neurologinen yhdistys, Suomen Käsikirurgiyhdistys ja Societas Medicinae Physicalis & Rehabilitationis Fenniae ry ovat nimenneet kukin yhden edustajan erityispätevyystoimikuntaan.
Erityispätevyystoimikunnan jäsenet:
Miikka Peltomaa, puheenjohtaja (Suomen Otolaryngologiyhdistys)
Aslak Savolainen, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys
Erkki Vilkman, Suomen Foniatrit
Hannu Naukkarinen, Suomen Psykiatriyhdistys
Juhani Juntunen, Suomen Neurologinen yhdistys
Jari Sinkkonen, Suomen Lastenlääkäriyhdistys
Outi Nieminen, Suomen Käsikirurgiyhdistys
Eero Kyllönen, Societas Medicinae Physicalis & Rehabilitationis Fenniae
Toimikunta hyväksyy kouluttajat ja koulutettavan koulutussuunnitelman, valvoo koulutusta, järjestää kuulustelun, valitsee kuulusteluun tulevan kirjallisuuden, määrää kuulustelijat, ja tekee ehdotukset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämiseksi.
Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen
Erityispätevyyshakemus osoitetaan musiikkilääketieteen erityispätevyystoimikunnalle, joka esittää pätevyyden myöntämistä Suomen Lääkäriliitolle. Pätevyyden myöntää liiton varatoiminnanjohtaja. Hakemuksessa tulee olla työnantajien todistukset hakijan käytännön palveluista sekä todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja suoritetusta kuulustelusta. Hakija voi liittää hakemukseensa myös muita selvityksiä esim. alaan liittyvästä tutkimustyöstään, julkaisuistaan, järjestötoiminnastaan tai alan asiantuntijatehtävistään.
Yhteyshenkilö
Miikka Peltomaa, dos.
miikka.peltomaa@gmail.com